Kun ihmiskunta suistui raiteiltaan,
eli ihmisen kollektiivisen mielenhäiriön alku.


 
 
Lehmä alkaa olla hermostunut, sitten se kävelee ympyrää kunnes kuolee. Sen aiheuttaja ei ole edes virus. Se on erään valkuaisaineen vääränlainen tapa muodostaa molekyylirakenne. Se on informaatiota. Kerran päästyään elimistöön, sen malli kopioituu muihin molekyyleihin, ja kaikki po. molekyylit ovat lopulta virheellisen prionin kopioita, ja hermosolujen toiminta häiriytyy. Potilas, ihminen tai eläin, kuolee.

1900-luku oli "kansanmurhien vuosisata", myönnetään, eikä muutosta ole näköpiirissä. Ihminen on kaikista lajeista itsetuhoisin. "Luomistyö" vai "luonnon valintako" on tehnyt meistä sellaisia? Onko meissä tuhoisa virus, prioni vai väärää informaatiota?

4000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihminen oli hyvää vauhtia kehittämässä itselleen hyvinvointia. Maanviljely oli otettu käyttöön. Valmistimme jyvistä leipää ja olutta, ja kasviskuiduista kankaita. Savi taipui astioiksi ja saveen merkittiin ensimmäiset käsitteiden ja sanojen symbolit. Metallit oli löydetty, ja niiden käyttöönotto oli aivan käsillä.

Ilmaston samanaikainen kylmeneminen ja kuivuminen ihmisen asuttamilla alueilla oli vähentänyt käytettävissämme olevia resursseja, ja tämä muutos oli pakottanut ihmisyhteisöt tehostamaan ravinnonhankintaa muokkaamalla ympäristöä, aloittamalla viljelyskasvien kasvattamisen. Ihmiskunta oli siis jo voittanut epäedullisen ilmastomuutoksen seuraukset, tai melkein.

Kuivimmalla vyöhykkeellä, Saharasta Keski-Aasiaan ulottuvalla luotaantyöntävällä seudulla, kuivuus tekee tyhjiksi yritykset lisätä ravintoresursseja maanviljelyllä. Onnettomat asukkaat ajautuvat kurjine kotieläimineen paikasta toiseen, eläen päivän kerrallaan. He ovat otollisia uhreja JHWE-virukselle. Oikeastaan se ei ole virus: Se on informaatiota. Väärä tapa hahmottaa oma persoonallisuutensa ja suhteensa muihin ihmisiin.

Jossakin tuntemattomassa paikassa, Saharasian aavikkovyöhykkeellä joka ulottui rikkonaisena Länsi-Saharasta keskiseen Aasiaan, nälkäisen nomadiheimon nuoret miehet tuijottavat horisontissa näkyviä leiritulia. Sitten joku saa idean, ja kerää luotettavimmat kumppaninsa, ja joukko katoaa yöhön. Kun leiri herää aamulla, heimon vastuuhenkilöt ovat tapahtuneen tosiasian edessä. Kukaan ei pidä tavasta, jolla elintarvikkeet on hankittu, mutta kukaan ei kieltäydy syömästä. "Maailman vanhimmaksi työtäsäästäväksi keksinnöksikin" väärin nimetty ryöstäminen on nyt keskuudessamme, ja JHWE-virus.

JHWE luo oman moraalinsa, uskontonsa ja papistonsa: "Me olemme "valittu kansa", muut ihmisryhmät ovat olemassa meitä palvelemassa", selittävät entiset rosvot, nykyiset heimon johtajat.

Koska tauti leviää yhä, tartuttaen uusia sukupolvia ja rujouttaen elämäntapaamme, me tunnemme sen oireet: Halu alistaa muita ihmisiä, ja alistua itse käskijöille; Kerskakulutus, eli menestyksen mittaaminen tavarassa; Kaiken sen vihaaminen mitä ei ymmärrä; Kykenemättömyys empatiaan kanssaihmisiä kohtaan; Seksuaalinen itsekkyys; Väkivaltainen agressiivisuus; Itsensä tukahduttaminen; etc...

"Tauti" osaa varmistaa hyvin jatkuvuutensa. JHWE:n saastuttamassa yhteisössä lapsia kontrolloidaan ja tukahdutetaan, sellaisten persoonallisuuksien kehittämiseksi, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vievät tartuntaa eteenpäin. "Viruksen" jyrkkää kantaa edustavissa osa-epidemioissa nainen ei ole yksilö, ei edes ihmisarvoinen, vaan esine. Jos siihen kyllästyy, sen voi heittää pois, tai vaikka rikkoa.

Kun alkuperäinen epidemia lähti liikkeelle kuivista ja aavikoituvista ympäristöistä, tautikanta pyrkii muuttamaan uudet levinnäisyysalueensakin hedelmättömiksi. Tämä onnistuu, kun ihmisen käyttäytymistä on muutettu niin että tämä ei tunnista yhteenkuuluvuuttaan luonnon kanssa, vaan käyttäytyy kuin olisi "luomakunnan Herra".

Kun ihminen on saatu tuhoamaan omat elämisen edellytyksensä itsekkyydellään ja lyhytnäköisyydellään, kyseinen ihmisjoukko hajaantuu muualle levittämään "virusta". Tämä eroosiota ja paikallisia ekokatastrofeja aiheuttava mekanismi ulottaa vaikutuksensa jo koko planeettaan, muuttaen sitä elinkelvottomaksi.

Koska "taudin" eli käyttäytymishäriön syy on aineeton -virheellinen meemi- se voidaan poistaa, jos yksilöt, ihmisryhmät ja kansat tulevat tietoisiksi sen olemassaolosta, luonteesta ja vaikutuksista, tunnistavat sairaan käyttäytymisen ja poistavat sen.

Paraneminen voi kestää sukupolvia, sillä virheellinen käyttäytyminen on iskostunut syvälle kulttuuriimme. Kun JHWE-tauti vieraannuttaa ihmistä tämän ihmisolemuksesta, lääkkeeksi sopii pyrkiminen ehjään tasapainoiseen ihmisyyteen ilman Jerusalemin uskontojen istuttamaa luonnollisten asioiden synnillistämistä. Kun JHWE-uskonnot pyrkivät häivyttämään yksilöiden ja yhteisöjen tietoisuuden omasta perinnöstään, vastatoimena perehdymme oman kansallisuutemme menneisyyteen osana ihmiskunnan yhteistä historiaa.

Menneisyys on myös tulevaisuuden avain, sillä sieltä löytyy myös tieto elämäntavasta ennen 6000 vuotta siiten tapahtunutta ihmiskunnan kollektiivista mielenhäiriötä, suistumista jahvistiseen itseinhon ja itsetuhon kierteeseen.

JHWE-virus itse?
Vihatkaa lähimmäistänne niinkuin itseänne!!

 

 

Kulttuurin ja yhteiskunnan kaksi kehityssuuntaa:


 
Ihminen loi Jumalan oman sairautensa kuvaksi
 
Nykyaikainen uskontotieteellinen tutkimus on löytänyt eräältä Arabian beduiini-heimolta mielenkiintoisen arvomaailman. Vain tämän heimon jäsenet pääsevät paratiisiin, ja muut kansat joutuvat jonkinlaiseen helvettiin. Paratiisissa on mukavaa ja helvetissä ei niin mukavaa. Paratiisilla on vielä eräs hyvä ominaisuus: Sieltä voi tehdä ryöstöretkiä helvettiin.

Lukijalle ei tarvinne tarkentaa, mitä nämä beduiinit harrastavat tässä maailmassa. Esimerkki kuvastaa hyvin arkipäivän ja uskonnon suhdetta.

Voimme käyttää samaa tarkastelun työkalua myös toisaalla: Arvioida arkeologisia löytöjä Euroopan ja muiden maanviljelyn varhain omaksuneiden alueiden kulttuureista. Marija Gimbutas kiinnitti huomiota naispuolisten pienoispatsaiden suureen määrään, ja niiden ikonografian jatkumiseen läpi myöhempien vuosituhansien aina nykyisin tuntemiimme uskontoihin asti. Keskeistä näissä uskonnollisesti käytetyn kuvaston vanhimmissa teemoissa on äitiyden arvostava korostaminen ja luontevasti myönteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen.

Tästä Gimbutas päätteli, että muinaiset yhteiskunnat olivat jollakin tapaa "matriarkaalisia", ja väkivaltaiseen kuolemaan viittaavien löytöjen vähäisyydestä hän teki johtopäätelmän, että nämä yhteisöt olivat olleet suhteellisen rauhanomaisia. Kontrasti myöhempiin paimentolaisperäisiin, indoeurooppalaisiin, kulttuureihin oli jyrkkä. Myös mytologiat ja kronikka-aineisto kertovat indoeurooppalaisilla sodista, ihmisuhreista ja ihmisten jykkenevästä eriarvoisuudesta. Kaikki nämä JHWE:n oireita.

JHWE:n tärkeimmät nykyiset taudinkantajat ovat "Jerusalemin uskonnot". Niiden arvomaailma on enemmän tai vähemmän suora johdannainen alussa mainitun beduiini-heimon "maalaisversiosta", jossa asia ilmaistaan kiertelemättä. Tärkeintä on muiden kuin omaan sukuun, heimoon tms. viiteryhmään kuulumattomien sulkeminen inhimillisen empatian ulkopuolelle.

Näin päästetään valloilleen viha, jota jahvistinen persoonallisuus kehittää itseään kohtaan. Erilaiset "kerettiläisten" vainot, "Jihadit" eli uskonsodat ovat tämän tajunnansairauden toteutumia.

JHWE-toiminnassa?

"Väkivallalla seksuaalisuutta vastaan tai seksuaalisuuden käytöllä väkivaltaisessa toiminnassa, erityisesti naista kohtaan, on hyvin syvät juuret raamatullisessa traditiossa.

Neuropsykologisen näkökulman mukaan suurin uhka maailmanrauhalle tulee niiden kansakuntien taholta, jotka tarjoavat virikeköyhimmän ympäristön lapsilleen, ja tukahduttavat eniten seksuaalista nautintoa ja naisen sukupuolisuutta."

J.W.Prescott

Globaali JHWE-epidemia ei ylläpidä itseään yksinomaan lisäämällä kansallisuuksien välisiä jännitteitä, vaan myös rujouttamalla jahvistisessa ympäristössä kasvavan lapsen persoonallisuuden, nostaen pintaan agressiota ja egoismia. Amerikkalainen kehityspsykologi James W.Prescott pitää väkivaltaisuutta eräänlaisena ihmiskuntaa vaivaavana sairautena, jonka taudinaiheuttajan ominaisuudessa toimii tietynlainen arvomaailma, joka meidän kulttuurissamme samaistuu kristillisiin arvoihin, jossain toisaalla islamilaisiin.

Paimentolaisten heimo-itsekkyydestä ja olosuhteiden pakottamasta agressiosta alkanut onnettomuus ulottuu tänään lähes koko ihmiskuntaan, ja tämä onnettomuus ylläpitää itse itseään uusiutumalla aina uudessa häiriytyneessä sukupolvessa, eikä tuhon kierre lopu ellei sen luonnetta ja alkuperää uskalleta nähdä.

 

 
Ilmastonmuutos kollektiivisen persoonallisuushäiriön syynä:
James De Meo ja "Saharasia"
 
 
Wilhelm Reichin työnjatkaja James DeMeo näkee myös 6000:n vuoden takaisen ilmastonmuutoksen elämäntavan murroksen aiheuttajana. Hän tarkastelee ilmiötä psykologisella tasolla, ja katsoo sulkeutuneen persoonallisuuden ("Charakterpanzer", panssaroitunut mieli), minkä hän käsittää reichilaisittain, muodostuneen ensimmäisenä "matriarkaalisesta" patriarkaaliseen kulttuuriin siirtyneillä alueilla, vanhan maailman kuivassa osassa.

James DeMeo Aavikoitunut tai sellaiselle altis vyöhyke ulottuu enemmän tai vähemmän yhtenäisenä Pohjois-Afrikasta Keski-Aasiaan, ja on myös indoeurooppalaisten ja seemiläisten kieliryhmien syntyseutu. Näiltä alueilta lähtenyt kansainvaellusten sarja levitti nämä kielet laajalle alueelle.

De Meo kiinnittää psykoanalyytikkona huomionsa näiden väestönliikkeiden mukana ja niiden aiheuttaman epäjärjestyksen vaikutuksena kantaväestöhin levinneeseen persoonallisuustyyppiin, jonka leviäminen tarkoitti ja edellytti myös yhteiskuntien täydellistä mullistumista.

"Panssaroitunut ihminen" on radikaalin psykoanalyysin käyttämä termi, jolla tarkoitetaan sellaista epätervettä tajunnantilaa, jota nykyisissä yhteiskunnissa pidetään normaalina. Nimityksen ottivat käyttöönsä alunperin Wilhelm Reich ja hänen oppilaansa. Suomessa "panssaroitumisesta" on viimeaikoina kirjoittanut ja puhunut psykologi ja kulttuuri- ym. vaikuttaja Pertti "Veltto" Virtanen.

Virtanen kirjoittaa "panssaroitumisen" (armoring) käsitteestä:

patologinen tapaus Reichin mukaan Ihmisen pahin vihollinen on hänen oma luonteensa, luonnepanssarinsa. Eikä tämä panssaroituminen jää ainoastaan psyyken, mielen, hengen tasolle, vaan on myös ruumiillista. Terapiassa Reich joutui lähes säännöllisesti vastatusten ihmisten ruumiillisten vastustusreaktioiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi jäykät niskat, yhteenpuristetut huulet, silmien elottomuus ja muut jännitykset eri puolilla ruumista. ...

Reichin näkemys ruumiin ja sielun, psyyken, yhteydestä palautuu loppujen lopuksi vanhaan sanontaan "terve sielu terveessä ruumiissa". Reichin mukaan kaikki psyykkiset häiriömme ja neuroosimme ovat ruumiiseen juurtuneita. Mielen jäykkyyttä säestää aina tietty ruumiillinen jäykkyys. Ja tämä ruumiillinen jäykkyys on meidän alitajuinen suojautumiskeinomme ulkopuolista uhkaa vastaan.

Ja mikä on tuo asia, jota vastaan suojaudumme sekä psyykkisellä että ruumiillisella tasolla? Vastaus on yksinkertainen: "Varjelemme itseämme Elämältä." ...

"Ainoa mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle on se, että tämänkaltainen mieli ja 'tarkoituksellisuus' sisältyy itseensä libidoon. Ja jos ja kun näin on, on energian annettava virrata ja edetä vapaasti, turhia patoja ja esteitä luomatta." ...

Reichkaan ei tutkinut libidon sisältöjä, ainoastaan sen mekaanista toimintaa ihmisolemuksen psykosomaattiselta kannalta. Reichin lähtökohtana on täydellinen luotto libidoon. Hänen mielestään oli ilmeisesti turha paneutua sen tuottamiin kuviin, koska ne olivat tukahduksen tuotteita ja niin muodoin ei-terveitä. Se mitä Freud nimitti thanatokseksi, kuolemanvietiksi, ei kiinnostanut Reichia. Koko kuolema-käsite oli hänen mukaansa vain panssaroitumisesta johtuvaa elävän elämän väärintulkintaa. Reich syytti Freudia uskalluksen puutteesta edetä seksuaaliteoriansa lopullisiin johtopäätöksiin. ...

Pintakerros eli panssari muodostui pakkoneuroottisesta, vallanhaluisesta auktoriteeteille alistuvaisesta naamiosta, johon sisältyi esim. tekopyhää kohteliaisuutta, valheellista sosiaalista henkeä. Tämän kerroksen alla piilee tiedostamaton sekundaarinen, toissijainen kerros, joka on syntynyt tukahduttamisen tuloksena. Tätä kerrosta leimaa voimakas neuroottinen jännitys, joka vaatii purkautumista. Tällä tasolla ovat ihmisen perverssit taipumukset, masokistis-sadistiset halut ja himot, mustasukkaisuus ja valtaisa kastraatioahdistus.

(Artikkelista "Panssaroitunut ihminen", Erkki Kiviniemen toimittamasta teoksesta "Ehyeksi ihmiseksi", WSOY 1983 )

Tämä on siis radikaalin psykoanalyysin käyttämän "luonnepanssari" -käsitteen sisältö. De Meo oivalsi, että tämä vääristynyt luonnevikainen ihmistyyppi ei ole ollut täällä aina, vaan se ilmestyi jostakin jonakin hetkenä, ja levisi sitten koko pallolle, -ja tartutti meidät kaikki!

Saharasian kuivuusvyöhykkeeltä alkanut häiriö levitti indoeurooppalaisia ja seemiläisiä kieliä, ukkosen/sodanjumala-keskeisiä uskontoja, patrilineaarista perhettä, ihmisten eriarvoisuuden institutionalisointia, jne., mutta ilmeisesti DeMeon tarkastelema persoonallisuushäiriö on näistä ilmiöistä keskeisin, oleellisin ja perustavin.

DeMeo yhdistää ilmastohistorialliset tiedot muiden tieteiden löytöhin, ja osoittaa ihmiskunnan psykohistoriallisen taantumisen nykyiseen elämänkielteiseen käyttäytymiskoodistoon olevan yhteydessä samaan kuivuudelle alttiita seutuja vahingoittaneeseen ilmastonmuutokseen, mikä käynnisti indoeurooppalaisten ja seemiläisten kansainvaellukset, ja sitä kautta edistyneempiä kulttuureja tuhonneen häiriön.

Tämän patriarkaalistumisesta alkaneen persoonallisuuden vääristymän viimeisimpiä tuotteita ovat islamistien itsetuhoiset ja ihmisvihaa julistavat hyökkäykset USA:ssa, Euroopassa ja Lähi-Idässä. Jos niiden takana olevat operatiivit ovatkin syyllistyneet törkeään uskonnon väärinkäyttämiseen, he ovat hyödyntäneet hyväksikäytetyn uskonnon, Islamin, itsessään piilevää perusvirhettä: Aggressioon ja ihmisvihaan johdattelevaa jahvistista elämänkielteisyyttä.


De Meo -linkit:

Saharasia

Saharasia

Saharasia

Päivitystä Saharasiaan: Kritiikki Lawrence Keeleyn "War Before Civilizationiin".

"The Origins and Diffusion of Patrism in Saharasia, c.4000 BCE: Evidence for a Worldwide, Climate-Linked Geographical Pattern in Human Behavior", by James DeMeo, Ph.D.

Pakanasivuilla:
James W.Prescott: Ruumiin mielihyvä ja väkivallan alkuperä
WILHELM REICH 1897 - 1957


James De Meo:
SAHARASIA: THE 4000 BCE ORIGINS OF CHILD ABUSE, SEX-REPRESSION, WARFARE AND SOCIAL VIOLENCE, IN THE DESERTS OF THE OLD WORLD
Orgone Biophysical research Laboratory, Greensprings, Oregon, USA, 1998, 450 sivua, ISBN 0-9621855-5-8


 
 


 

EDELLISELLE
SIVULLE
TAKAISIN
ETUSIVULLE
SEURAAVALLE
SIVULLE