Kaarman pitäjä, Pärni Hiiemägi
Keskisen ja myöhäisen rautakauden kalmisto, sekä suuria tammia kasvanut uhripaikka.

Karjan pitäjä, Iievälja
Iieväjän kylässä on jyrkkä Iiemägi, pyhä mäki jossa pyhä lähde, Püha Veeauk. Vieressä osaksi Arusten kylän puolella on Iieväljä Kuusik, noin puolen neliökilometrin laajuinen kuusikko, jossa on ollut hiis ja röykkiö. Ryökkiöön on uhrattu ja siitä on löydetty myöhäisrautakautinen miekka.

Karjan pitäjä, Metsaäären ja Koiklan kylien Hiisi
Mäkien välisessä Iieoru Karjamaa -nimisessä notkossa on kiviröykkiöitä, joista yksi on uhrialttari, noin puolitoista metriä korkea.  Vieressä on Iiesoo, "Hiisisuo", ja pieni joki. Notkon kaakkoispuolella, Rauniku-mäellä on kenttä, jossa on suurehkojen vieriviressä olevien kivien muodostama 29 metriä pitkä soikea kehä, Hiieltantsijate Koht, "Hiidellätanssijoiden paikka". Tähän liittyy tanssitraditio, hiiel käimine. Ainakin tanssipaikasta ja mahdollisesti koko alueesta on käytetty nimeä Hiiemaa.

Väkra Hiiepõld
Tasainen niitty, jossa Hiiekivi eli Paganate Kivi, 4½ metriä korkea siirtolohkare. Kiven juurella on pidetty juhlia ja tehty parannustaikoja. Kiven alla uskottiin asuneen pahoja henkiä. Muistitieto kirnuamisen äänestä, joka on kuulunut kiven alta. Ympärillä on vankka tammimetsä, Hiietammik.  Kiven kerrotaan pudonneen jättiläisnaisen esiliinasta. Kiven ympäristö on ollut vanha palvontapaikka, hiisi. Jossakin läheisyydessä on ollut hautapaikka, josta on löydetty astia ja ihmisen luita. Myöskin niityltä on löytynyt ihmisluita. Kiven lähellä on ollut uhritammi.

Põide, Yyveren ja Kahtlan kylien Iid
Kylien soinen niitty, jossa on muutamia lähteitä ja mäennyppylöitä. Lähistöllä on myös Iieaid, Iiesoo ja lehtipuita kasvava iiemägi, jossa oli aikaisemmin uhrikivi. Mäellä pelätään tonttuja. Mäen itäpuolella on Niidiotsamägi, josta on löydetty luita ja vanhoja esineita.

Käina, Kassaari
Hiiemets-paikassa kerrotaan olleen neitoja, jotka vaativat, että hiis-paikan läpi kulkijoiden oli osattava "hiie-laul". Neidot olivat joko valkeita ja alastomia tai punapukuisia, ja heillä oli mukanaan hiie koerad, "hiiden koirat", jotka olivat punaisia. Neitojen kerrotaan tanssineen öisin.

Rannamõisa, Iieauk
Iieaukissa on aiemmin pidetty jumalanpalvelusta.

Ubasalu, Iie
Talo, josta 300 metrin päässä niityllä on koivujen keskellä kuutiomainen kivi, Iiekibi ("Hiienkivi"), 3 x 3 x 4 m mitoiltaan. Aiemmin paikalla on ollut suuri kivialttari, joka on sittemmin räjäytetty.

Kuie-Mõisa
Iietuk eli Hiiemägi. Havupuuta kasvava korkeahko metsämäki kylän eteläpuolella, keskellä Väljäraba nimistä nyttemmin kuivattua suota. Noin 20 metrin korkeudella suon pinnasta on suuri Iiekivi, uhrikivi.

Lokuta
Iieauk, pieni tammien ympäröimä painauma keskellä peltoa. Syvennyksessä on ollut kiviröykkiö, johon on uhrattu ja jonka luona on paranneltu ihotauteja. Paikan kyntämisestä on uskottu seuraavaan kyntöjuhdan kuoleman. Röykkiöön on uhrattu ainakin rahoja, koska sieltä rahaa ottaneen lapsen kerrotaan saaneen ihotaudin. Toisen tiedon mukaan röykkiöön on tuotu lahjoja pulloissa.

Kõrvetagune
Iiemets, kuusta ja mäntyä kasvava tasainen paikka metsässä. Kokoontumispaikka, jossa on tanssittu säkkipillin säestyksellä ja uhrattu.

Vana-Vigala
Iie Org Vigalan joen laaksossa, johon laskee Iieoea, pieni joki jonka suun ympäristössä on pieniä mäkiä. Jokien välinen kulma on Iienukk, jossa on metsikkö. Muinaiset pyhät puut. Puista suurin on Hiiekuusk jonka alla on uhrattu hengille. Muistellaan, että siellä on käyty juhlimassa.

Võhma
Iiemägi, pieni puita kasvava mäki moision pellolla. Hiietänav, kuja Hiie-Madisen ja Hiie-Andrusen talojen välillä. Paikalla on käyty uhraamassa kahden jumalankuvan luona.

Kingisi
Hiiemaa; "Niityntapainen maapala, jossa kasvavat suuret tuuheat lepät, jotka ovat vanhanaikaisia hiidenleppiä. Monien leppien kyljissä on sairaiden ihmisten tuomia uhreja, jotka on sinne tuotu kipuja lieventämään. Torstai-iltaisin on käyty siellä tanssimassa ja juhlia pitämässä." 

Nihatu
Hiiemägi; Pieni pyöreä mäenkumpare Moision pellolla. "Aikaisemmin siellä on kasvanut joukko kauniita suuria tammia, joiden alla ihmiset ovat käyneet palvomassa ja uhraamassa. Ensimmäkseen torstai-iltaisin siellä on käyty, hiiden paikassa. Siellä on myös tanssittu."

Kaseküla
Saradigu Hiiemägi; Kylän pellolla parin metrin korkuinen mäki, jossa on ollut uhripaikka ja lähde. Mäellä on ollut ontto tammi ja aiemmin tammisto, sekä liuskakivinen uhrialttari. Mäestä on löytynyt luurankoja, vanhoja rahoja ja saviruukun palasia. Mäkeä on jostain syystä pelätty.

Hiiekõnnu
Kylä, jossa on korkea Hiiemägi. Sen keskellä on vanha Hiiepuu ja puun juurella liuskekivinen uhrialttari.

Mustu
Iis, paikka jossa kerrotaan käydyn Taaraa kumartamassa.

Pääsküla
Hiis, Hiiemets, toiselta nimeltään Põlentiku; Niityllä oleva kohta noin kolman kilometrin päässä kylästä Topinjoen rannalla. Kerrotaan että kansa olisi paennut sotaa hiiden suojaan, mutta hiisi poltettiin ja ihmiset sen mukana. "Eestiläiset kävivät siellä palvomassa ja uhraamassa luultavasti jo ennen saksalaisten tuloa. Vielä 60 vuotta sitten kävi Saue Kokan ukko siellä uhraamassa pöytä polvien alla."

Kose, Oru Hiis
Hiie heinamaa; Niitty, jonka paikalla ollut lepikko, josta ei ole saanut oksaakaan taittaa. Puille on uhrattu olutta, jonka mäski on syötetty samana päivänä karjalle. Lihaa, viljaa ja leipää on laskettu uhrina maahan. Uhritoimituksen aikana on kuljetettu vuorovuosina mies- tai naispuolista nukkea ympäri lepikkoa. Kerrotaan että eräs pahantapainen mies olisi ottanut rakennuspuuta  ko. lehdosta, mutta hänen karjansa kuoli pian sen jälkeen. Paikalla on myös Hiie Allikas, Hiien lähde, ja Hiie-Tõnni, suuri uhrikivi, sekä Hiien talo ja kylän nimi oli ennen Hiietaguse Külä.

Kose, Oru
Orun kylässä olivat Hiis-kulttipaikan haltijoina "hiieneitsid", hiiden neitsyet, joille vietiin uhreja ja joita rukoiltiin. Kun Hiis-paikan lepikko hakattiin, vanha kansa sanoi, että "hiieneitsi rinnad on maha raitud."

Kose, Oru 1929
Orun kylän vainiolla oli hiisi. Siellä kasvoi tervaleppiä. Nykyisin sitä kutsutaan Hiidenniityksi, Hiieheinamaa. Hiiteen vietiin uhreja. Hiidenneidolle, Hiieneits, vietiin pyhiksi ruokaa. Myöskin olutta ja viinaa. Makkarat riippuivat puiden latvoissa. Kun tuli salama tai tuuli, käytiin Hiidenneidolta pyytämässä, että hän suojelisi ihmisiä.

Kose, Paunküla
Iijemägi; Maastokohouma pellolla, uhripaikka. Vieressä Hiieallikas, lähde jonka vedellä uskottiin olevan parantava vaikutus. Lähellä myös Surnumäen kalmisto.

Kose, Leistu
Iijemägi, iijè koht; Aikaisemmin veden/suon ympäröimä kumpu keskellä nykyistä niittyä. Rinteellä lähde ja alttarimainen kivirakennelma. "Tähtpäevald olnud sääl alati suured summad inimesi kokku tulnud, kus palveltaud ja ohverdatud."

Särevere 
Iievälla; Pieni mäki moision pellolla. Mäellä on ollut suuria tammia ja lehmuksia sekä kuppikivi, ja toinen suuri kivi: Hiiekivi. Kerrotaan että papit ovat käännättäneet uhrikiven ylösalaisin. "Vanhat ihmiset muistavat vielä kun ne suuret hiidenpuut vielä kasvoivat, ja kuinka vielä heidän aikanaankin kansa kokoontui siellä uhraamaan." 

Abaja 
Iie Mägi; Kuusta, katajaa ja leppää kasvava mäki. Paikalla on poltettu juhannuskokkoja. Vanha uhripaikka. 

Aburi 
Hiie-niminen talo, jonka maalla pellon keskellä olevalla kummulla on ollut Hiie Kujud, hiiden kuvat, joita on kumarrettu.

Tudu
Hiie nukk; Leppää ja koivua kasvava vetinen notko, jossa kerrotaan uhratun Ukulle. Paikalle kerrotaan joka vuosi kadonneen eläin ja ihminen, jotka Soome Vanamoor, Suomen vanhamuori", on päästänyt kätköstä. Kun paikallaolleet puut kaadettiin, haltijan uskottiin menneen Tudun järveen. Kerrotaan myös että paikalla on ollut punapukuisia itkeviä neitoja.

Tietolähteet: Mauno Koski: "Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue, semanttinen tutkimus" Turun Yliopisto 1967; Maakuntajako po. aineistossa noudattaa murrerajoja, ei nykyisiä hallinnollisia rajoja.
Mari-Ann Remmel (toimittanut): "Hiie ase, Hiis eesti rahvapärimuses", Tartto 1998

Esimerkeissä kuvattu itämerensuomalainen Hiisi-perinne ei ole irrallaan yleis-eurooppalaisesta muinaisesta pakanuudesta. Monet piirteet ovat yhteisiä jopa volgansuomalaisilta aina Orkney-saarille.