Vanhin uskonto?
Ihmislaji on 200 000 tai kolme miljoona vuotta vanha, riippuen siitä mikä katsotaan ihmiseksi. Jonain hetkenä kysyimme itseltämme, miksi olemme täällä, ja mitä oikeastaan olemme. Siitä alkoi tietoinen oleminen, -ja uskonnot. |
Kaikki äänteet
eivät esiinny kaikissa kielissä. Siis niiden, jotka ovat yleisimpiä,
täytyy olla vanhimpia. M, tai oikeammin "mmmm", esiintyy
kaikkialla. Se on siis hyvin vanha, ja sen alkuperäkin voidaan päätellä
jo pelkällä maalaisjärjellä. Sana on onomatopoeettinen,
ja imitoi imemisestä aiheutuvaa ääntä. Kyse on siis
äiti-lapsi -suhteesta. Sana "mamma" tai nisäkkäiden
lahkon tieteellinen nimi, Mammalia, ovat tätä jatkumoa.
Perustellusti voidaan pitää "m"-äännettä ihmisen vanhimpana nykykielissä olevana ääni-ilmaisuna, ja eräiden tutkijoiden urgh / örgh -rekonstruktiot voidaan sivuuttaa myöhemmässä tarkastelussa. Suomalais-ugrilaisessa ympäristössä, ja hyvin yleisesti muuallakin, m:n seurassa on A: Mamma, maa. Tämä rinnastus, jonka kieli antaa, on hyvin merkittävä, ja palaamme siihen tuonnempana. Ei ole sattumaa, että "m / ma(a)" -äänneyhdistelmää kuvaavana kirjainmerkkinä esiintyy aaltoviiva eli zig-zag, joka on myös vanhin tunnettu ihmisen (Homo Sapiens Neanderthaliensis) piirtämä ja säilynyt koristekuvio. Aaltoviiva viittaa veteen, ja sen yhdistää m/ma-tavuun maidon nestemäisyys. Useimmissa uskonnoissa veteen liittyvät jumaluudet ovat naispuolisia: Vellamo, Veen-Emonen, Rhiannon, Hathor, Jemanja, jne.. Vesi liittyy elämään, mutta myös kuolemaan: Kuoleman virta, Tuonen virta, Styx. Monissa erilaisissa kulttuureissa on säilynyt tämä vanha myytti, vaikka Manalan haltija onkin monasti vaihtunut miespuoliseksi. Mesopotamiassa kuolleiden valtakuntaa hallitsi Ereshkigal, jumalatar Ishtarin sisar. Vielä vanhempana aikana he olivat yksi sama persoona, elämää, syntymää ja kuolemaa, ja jälleensyntymää hallitseva moniolemuksinen Jumalatar, jonka monoliittisuudesta havaitsemme myöhäisiä kaikuja Maa-Äideissä: Terra Mater roomalaisilla, heettiläisten Maa-Äiti ja suomalaisten muinaisrunojen Maan Emonen. Antiikin uskonnoissa Maa-Äiti
istui majesteetillisena taustalla, ja ihmisten pyyntöihin ja toiveisiin
olivat vastaamassa heikkouksissaankin inhimilliset ja helpommin lähestyttävät
olympolaisen Pantheonin hahmot, mutta Maa, Gaia, oli. Hänen
varsinainen valta-aikansa Euroopassa sattuu megaliittikulttuuriin,
myöhäisen kivikauden maanviljely-yhteisöihin.
Imemisestä syntynyt
"mmm"-äänne yhdistyi maa-elementtiin Jumalattaren ja jälleensyntymä-opin
kautta viimeistään vanha-eurooppalaisessa kulttuurissa 10 000
- 8 000 vuotta sitten. Kun piirretyistä symboleista siirryttiin kohti
kirjainmerkkejä, aaltoviiva sai alkuunsa pystyviivan, joka kertoi
että kyse on merkistä, ei ornamentista. M-kirjain
oli saanut (lähes) nykyisen muotonsa.
Kun Ukrainan mammutti-kulttuuri on yksi niistä paikoista, joista käsin pohjoinen Eurooppa, varsinkin Suomi, asutettiin, po. yhtäläisyys yhdistää meidät kaakkoisen Euroopan maanviljelyskulttuureihin. Jos olemme saaneet sieltä vaikutteita, meidän panoksemme on ollut mukana eurooppalaisen kulttuurikehityksen alkuhetkilläkin, eikä yhteys ole koskaan katkennut. Maa ja mamma -sanojen yhtäläisyys, vesi elämän elementtinä, M-kirjain ja aaltoviiva myös käärmeeksi ymmärrettynä, -nämä ovat vanhan Jumalatar-uskonnon piirteitä ja jäänteitä. Kun kannaksen-karjalaiset laukkukauppiaat retkeilivät 1800-luvun sisä-Suomessa, he tapasivat oudon ilmiön: Elättikäärmeet. "Liikkuessaan Suomessa rätinkerääjinä (Lumput myytiin Pietariin) tutustuivat kannakselaiset elättikäärmeisiin, jotka asuivat joko tupien siltojen (=lattia) alla, läävissä tai lehmien tarhoissa. Emäntä tarjosi niille maitoa joka lypsyksestä. Talon ja varsinkin karjan menestyminen oli sidottu kotikäärmeen hyvinvointiin. Kerran vieras ymmärtämättömyyttään tappoi lattialla matelevan kyyn. Emäntä alkoi tämän huomattuaan voivotella: Ai-j-ai, nyt sie tapoit mei lääväst parraan lehmän." (Kansantapoja ja uskomuksia Karjalan Kannaksen itäosissa, Maija Ruuttu, Helsinki 1931) Sama aihe tunnetaan myös Virossa. Hebrealaisten Raamatussa mainitaan käärme, joka vietteli ensimmäiset ihmiset syntiin paratiisissa. Ei ole sattumaa, että kristillinen taide kuvaa "Paratiisin Käärmeen" nais-hahmoisena. Hän onkin itse Käärme-Jumalatar, hebrealais-kaldealaisessa perinteessä myrskyn demoni Lilith, joka on myös juonnettavissa alkuperäiseen Jumalattareen.
Käärmejumalattaren mainio hahmo oli siis tunnettu suomalaisten keskuudessa jo ennen sen kristillisen nurinpäinkäännetyn version rantautumista. Mitähän muuta Jumalatar-uskonnosta lainattua löytyy kristillisestä opista?
|
Nykyaikaisessa, teknologian dominoimassa, ajattelussa puhutaan toisin käsittein. Maa-planeettaa ympäröi biosfääri, hiili- ja happiatomien peliä hyväksikäyttävälle elämälle sopiva vyöhyke. 1970-luvulla amerikkalainen kemisti James Lovelock oivalsi, että biosfäärin ilmiöitä, eläinten ja kasvien aineenvaihduntaa, ja ilmakehän muutoksia, voi tarkastella kokonaisuutena käyttäen työhypoteesina sen olettamista yhdeksi universaaliksi organismiksi, jonka aineenvaihduntaa siis tutkitaan. Tämä ajatusmalli sai pian Gaia-hypoteesin nimen, Kreikan helleenejä edeltäneen kansan jumalattaren mukaan.
Ajatusmalli sisältää senkin oivalluksen, että biosfääri voi kuolla kuten mikä tahansa eliö, jos sen aineenvaihdunta häiriytyy tai sen elimistöön joutuu liikaa vieraita vahingollisia kemikaaleja. Ei tarvinne korostaa, että ympäristön tilasta huolestuneet ottivat Gaia-hypoteesin innolla vastaan. Ennenkuin tarkastelemme Gaia-ajatusmallia, palaamme erääseen vanhimmista uskonnollisista koristekuvioista, kaksoiskierteeseen. Kaksi viivaa tai nauhaa polveilee toisiaan kiertäen. Suomalaisille varsin tuttu rautakautisista esineistä. Tätä kuviota on käytetty elämän symbolina, ja siinä käytössä sen on tänäkin päivänä: DNA-molekyylin malli. Sattumaa tai ennakkoaavistusta, emme puutu siihen. Gaia-kokonaiskuvan mukainen globaali kokonaisorganismi-ajatus on sekin "aavistettu": Käsitys Maa-Jumalattaresta koko luonnon elämää ylläpitävänä, tuhoavana ja uudistavana voimana. Maailmassa ei liene kolkkaa, jossa tämä ajatus ei ole sisältynyt vanhimpiin uskontoihin. Gaia-ajatusmalli sisältää sen minkä tiedämme tieteen kautta planeetan tilasta. Vanha uskonto on esittänyt tämän saman asian toisin sanoin: Luonto huolehtii meistä jos me huolehdimme siitä: Jumalatar = Luonnon elämää synnyttävä ja uudistava voima; Kaikki kuolee ja palaa takaisin elämän kiertoon; Luontoa on hyödynnettävä syömällä "korkoa", ei "pääomaa", ja sen tuottoa on lisättävä. Tämä ajattelutapa ei jätä tilaa lyhytnäköisyydelle ja itsekkyydelle. Kristillis-jehovalainen ajattelu on täysin vastakkaista: Luonto ja eläimet on annettu ihmiselle, luomakunnan herralle. Käytä ja hallitse! Ihmisen ei tarvitse huolehtia jatkuvuudesta eikä uusiutumisesta, vaan kun entinen alue on kaluttu, Jhwe johdattaa uuteen luvattuun maahan, jonka saa rosvota. Tämä on heinäsirkkojen ja paimentolaisten ajattelua, ja jos tarkastellaan nykyistä teollista tuotantotapaa, se on noudattanut Jhwen neuvoa pilkulleen. Siksi maailma onkin haudan partaalla. Alussa, paleoliittisen ajan alkuhämärässä, näemme tietoisuuteen heräävän ihmisen hahmottavan mielessään kuvaa elämää luovasta, tuhoavasta ja uudistavasta voimasta, jonka hän yhdisti naiseen uuden ihmiselämän maailmaansaattajana. Tämä asettamus on kestänyt ja säilynyt kaikkien uskonnollisten murrosten läpi, vaikkakin välillä syrjään työnnettynä ja torjuttuna, mutta ei unohdettuna. Tänään ihmiskunnan tulevaisuutta koskeva pohdiskelu on löytänyt samat jalansijat, joista lähdettiin liikkeelle kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Alku ja loppu. |
Eurooppalainen "Vanha Uskonto": | Luonnon, eläinten, kasvillisuuden ja ihmisten elämää ylläpitävä, tuhoava ja uudistava voima personoitiin Jumalattareksi, mytologiset perustelut. Luonto elättää ihmisen, jos ihminen huolehtii siitä. |
Jahwe-Uskonto: | Jumala on antanut ihmiselle (miehelle) eläimet, kasvit (ja naiset) vapaan nautinnan kohteeksi ilman vastuuta em. hyödykkeiden säilymisestä ja uudistumisesta. |
Gaia-hypoteesi: | Biosfääri käsitettävä yhdeksi organismiksi, luonnontieteelliset perustelut. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Luonto elättää ihmisen, jos ihminen huolehtii siitä. Lyhytnäköisyys johtaa tuhoon. |
EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |