[Suomalaisten alkuperä]

Suomalaisten alkuperästä

Eteläisen Skandinavian kieli pronssikaudella:
Suomalais-ugrilainen, balttilainen, germaaninen, vai??

Claes-Christian Elert

Julkaistu aiemmin: Studier i svensk språkhistoria 4 (utg. Patrik Åström), 1997,
Institutionen för nordiska språk, Stockholms universitet, 106 91 Stockholm..

Suuremman murteiden ja kielimuotojen erilaisuuden puuttuminen Skandinaviassa ja Pohjois-Saksassa puhutussa germaanisessa kielessä varhaisimpien säilyneiden kirjallisten näytteiden ajalta, noin 200-500 jKr., osoittaa hyvin vahvasti että germaanisia kieliä on puhuttu niin laajalla alueella vain lyhyen ajan. Myöhäisellä pronssikaudella, noin 700 eKr., tapahtui kulttuurin muuttumista, jolloin aikaisemmin puhutut kielet ovat voineet korvautua germaanisella kielellä.
Viimeisimmät tutkimukset jotka liittyvät suoraan ja epäsuorasti varhaisiin eroavaisuuksiin germaanisessa kielessä: 1. Indoeurooppalaisten kielten historiasta: Renref, Mallory, etc.. 2. Suomalaiset ja venäläiset tutkijat suomalais-ugrilaisten kielten esihistoriasta: Sammallahti 1995. 3. Eurooppalaisen väestön geneettinen ja maantieteellinen historia: Cavalli-Sforza 1994.
Milton Nuñezin ja Pavel Dolukhanovin laatimien mallien mukaan proto-uralilaisen kielen puhujat asuttivat aluetta joka ulottui periglasiaalista vyöhykettä pitkin Reiniltä itään ja myös Skandinaviaan. (Kartta 1.) Valloituksen tai suuremman demografisen tuottoisuuden seurauksena kieli ja mahdollisesti väestö korvautui proto-germaanisen kielen puhujilla. (Kartta 2.)
Itämeren alueen kielten yhteisenä piirteenä on nähty (K.Wiik 1995) substraatti tai jälkiä kontaktista suomalais-ugrilaiseen kieleen. Tuoreimmat dna-tutkimukset osoittavat, että saamelaiset poikkeavat jyrkästi muista Skandinavian tai Suomen populaatioista. (Cavalli-Sforza 1994, Sajantila 1995) Suuren geneettisen välimatkan ja kielten läheisen yhteyden yhtäaikaisuus suomalaisten ja saamelaisten välillä tukee perinteellistä käsitystä kielen vaihtumisesta. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että saamelaiset esiintyivät myöhäisinä metsästäjä/keräilijöinä.
Arkeologisilla, geneettisillä ja linqvistisillä perusteilla voidaan myöhäisen pronssikauden kieltä Skandinaviassa pitää suomalaisena tai balttilaisena, tai sitten molemmat kielet olivat edustettuina. Niin tai näin, voimme kuitenkin päätellä, että monimutkainen ja monipuolinen kielellinen tilanne on vallinnut subglasiaalisessa Euroopassa jääkauden jälkeen. Tämä onkin luonnollista Etelä-Euroopan oltua asutettu kymmeniä tuhansia vuosia, ja Skandinaviankin jo 7-8 vuosituhatta ennen pronssikautta. Paremmin tunnettu kielellinen tilanne varhaisissa kulttuureissa, kuten eteläisessä Euroopassa ja Anatoliassa ensimmäisinä vuosituhansina eKr. näyttää kirjavan kuvion IE-kieliä ja ei-indoeurooppalaisia kieliä, joista useimpia puhuttiin rajoitetuilla alueilla. Samankaltainen tilanne lienee ollut vastaavissa oloissa eri puolilla maailmaa, -Skandinaviassakin. Eräät arkeologiset todisteet (Larsson 1986, Nordström 1992, Wigren 1987) ovat hyvin sen suuntaisia, että Ruotsin pronssikaudella on vallinnut samankaltainen kielien kirjavuus.
Kommentit voi osoittaa kirjoittajalle: elert@algonet.se

Kielen vaihtuminen Euroopassa jääkaudelta nykyaikaan

Kartta 1: Jääkaudet kielet


Jääkauden kylmimmän vaiheen väestö Euroopassa Pavel Dolukhanovin ja Pekka Sammallahden mukaan. Asutut alueet numerolla 1. ovat ns. välimeren väestöryhmää, jota Dolukhanov pitää franco-cantabrialaisena eli nyk. baskien kantakansana ja idässä kaukasialaiseen kieliryhmään liittyvänä. 2. alueet olivat suomalais-ugrilaisen väestön asuttamia. Näistä asioista voi tulla vielä uutta mullistavaa tietoa, koska tutkijat eivät ole kovinkaan yksimielisiä. Esim. jos kreikkalaisia pidetään omana geenikompleksinaan kuten baskeja ja saamelaisia, heilläkin täytyy olla tässä kartassa joku "koti", -mahdollisesti Välimeren itäpään varjostettu läikkä.
(HUOM! Ranskan/Espanjan (sinisellä merkityn) asutuskeskittymän olettaminen franco-cantabrialaiseksi on epäloogista, koska ko. ajan jälkeen tuolle alueelle on tullut uutta väkeä: 1. magdalenien kulttuurin väestö paleoliittisen ajan lopulla, 2. mesoliittinen tardenosian-kulttuuri. Fr-cantabrialainen kieliryhmä olisi siis kadonnut alueelta, ellei se olisi juuri viimeksimainitun kulttuurin perua.)

Kartta 2: Kielen vaihtuminen


Kalevi Wiikin kartta suomalais-ugrilaisen kielen väistymisestä Euroopassa 6000 eKr. alkaen. Cl-Ch.Elertin hypoteesi SU-kielen säilymisestä pronssikaudelle Keski-Ruotsissa muuttaa Wiikin ajoituksia, mutta ei ole ristiriidassa itse teorian kanssa. Wiikin käsityksenkin mukaan IE-kielivaikute on tullut useana aaltona ensimmäisen johtaessa vain SU+ie -kielimuotoon, jollaisella kommunikoimme par´aikaa. Keski-Ruotsissa puhuttu "finska" (läntinen myöhäiskantasuomi?) on aivan hyvin voinut muuttua germaaniseksi (IE+su) kieleksi vasta 700 eKr. jälkeen, kuten kirjoittaja arvelee.

Geenikompleksit Euroopassa Luigi Cavalli-Sforzan mukaan,

Kartta 3: Maanviljelijöiden geenit


Kivikauden loppupuolen maanviljelysväestöön liittyvän geeni-kompleksin esiintyminen Euroopassa Luigi Cavalli-Sforzan mukaan. Tumma väri merkitsee vahvempaa vaikutusta, ja toisinpäin. Vaikutteen tasainen laimeneminen länteen ja pohjoiseen siirryttäessä viittaa pitkän ajan kuluessa tapahtuneeseen sulautumiseen enemmän kuin muuttoliikkeisiin. Ainoastaan Itä-Suomen kohdalla on em. säännöstä poikkeava geenitihentymä.

Kartta 4: Pohjoinen tekijä


"Itäisenäkin" ja "mongoloidisena" mainitun geenikompleksin esiintyminen Euroopassa Luigi Cavalli-Sforzan mukaan. (1994:292-3) Nykyisen käsityksen mukaan saamelainen geenikompleksi edustaa arktista eurooppalaisuutta ollen kaukana myös aasialaisesta ja siperialaisesta tyypistä.

Kartta 5: "Indoeurooppalaiset" geenit


"Kurgaani-kulttuurin" eli indoeurooppalaisten maahanmuuttajien geeni-perimä Euroopassa Luigi Cavalli-Sforzan mukaan. Indoeurooppalaiset geenit tarkoittaa siis itäistä vaikutetta.

Geenivälimatkat suomalaisista muihin

 

Euroopan kansojen väliset geneettiset välimatkat:
Islanti Irlanti Skotlanti Englanti Hollanti Tanska Norja Ruotsi Suomi Saame K&M Unkari Saksa Puola Venäjä
Islanti
0
 82 74 55 58 52 59 61 88 210 116 93 67 89 90
Irlanti 82
0
 23 29 52 53 58 66 120 237 136 98 57 88 96
Skotlanti 74 23
0
 18 34 30 39 46 97 216 113 74 34 70 78
Englanti 55 29 18
0
 11 13 18 28 63 189 95 52 14 48 49
Hollanti 58 52 34 11
0
 8 13 23 54 165 86 48 12 42 44
Tanska 52 53 30 13 8
0
 10 18 51 166 90 54 15 42 51
Norja 59 58 39 18 13 10
0
 13 51 163 96 52 15 46 64
Ruotsi 61 66 46 28 23 18 13
0
 41 142 87 68 28 52 72
Suomi 88 120 97 63 54 51 51 41
0
 126 71 79 50 66 76
Saame 210 237 216 189 165 166 163 142 126
0
 149 198 167 181 195
K&M 116 136 113 95 86 90 96 87 71 149
0
 79 74 84 80
Unkari 93 98 74 52 48 54 52 68 79 198 79
0
 33 31 24
Saksa 67 57 34 14 12 15 15 28 50 167 74 33
0
 29 36
Puola 89 88 70 48 42 42 46 52 66 181 84 31 29
0
 32
Venäjä 90 96 78 49 44 51 64 72 76 195 80 24 36 32
0
  K&M = Komit ja Marit, E.kesk = Euroopan keskiarvo  

Geneettinen välimatka tarkoittaa kahden eri ihmisryhmän geenien eroista ja yhtäläisyyksistä monimutkaisesti laskettua lukua, josta voidaan päätellä jotain ko. ihmisryhmien keskinäisestä sukulaisuudesta. Cavalli-Sforzan kartat kuvaavat tiettyjen geenikompleksien esiintymistiheyden vaihtelua eri puolilla Eurooppaa. Kartoista voidaankin päätellä eräiden väestöjen leviämishistoriaa. Taulukkojen kuvaama geeni-eroavaisuus tarkoittaa yhteisten tekijöiden olemassaoloa tai puuttumista, eikä erittele em. kompleksien esiintymistä.
Taulukot ja kartat osoittavat suomalaisten kuuluvan eurooppalaiseen geeniperheeseen, josta nykyisen Euroopan kansoista poikkeavat ainoastaan saamelaiset, baskit ja samojedit. "Eurooppalaisista" irlantilaiset ovat meistä kauimpana, ja hollantilaiset, ruotsalaiset ja virolaiset lähimpänä. Kartat ja geenivälimatkataulukot sulkevat myös pois sen mahdollisuuden, että Suomen väestö tai väestön geenit olisivat korvautuneet toisella jossakin vaiheessa, sillä kolmen merkittävimmän geenikompleksin suhde Suomessa on erilainen kuin mahdollisen muuttoliikkeen lähtöalueilla.

 
Eurooppalaisten geneettisiä etäisyyksiä Anatolian ja Kauko-Idän väestöihin
K.Aasia Anatolia E.kesk. Suomi Saame K&M Unkari Samoj.
Islanti 535 135 57 88 210 116 93 474
Irlanti 554 145 54 120 237 136 98 549
Skotlanti 560 129 36 97 216 113 74 570
Englanti 506 91 16 63 189 95 52 528
Hollanti 504 90 14 54 165 86 48 555
Tanska 511 101 18 51 166 90 54 525
Norja 512 103 21 51 163 96 52 569
Ruotsi 506 110 29 41 142 87 68 574
Suomi 471 91 42 0 126 71 79 496
Saame 408 211 149 126 0 149 198 555
K&M 431 99 58 71 149 0 79 475
Unkari 473 61 26 79 198 79 0 588
Ranska 494 55 14 71 182 91 55 578
Belgia 480 60 15 54 178 84 39 573
Saksa 512 67 7 50 167 74 33 556
Sveitsi 461 60 10 68 197 88 35 587
Itävalta 516 53 12 54 183 80 37 592
Tsekki 447 70 17 64 217 78 21 621
Puola 452 79 25 66 181 84 31 602
Venäjä 473 75 27 76 195 80 24 575
Baski 621 118 83 147 309 159 121 698
Portugali 451 61 36 93 214 99 70 712
Espanja 477 47 30 98 233 104 69 569
Italia 471 34 22 68 196 89 46 562
Jugosl. 503 62 18 57 197 74 21 689
Bulgaar. 464 55 61 108 266 141 52 517
Kreikka 451 49 61 99 189 116 64 609
Samojedi 357 422 526 496 555 475 588 0
  K&M = Komit ja Marit, E.kesk = Euroopan keskiarvo  

SANOTTUA:

Marja-Liisa Suontaus, ihmisgenetiikan dosentti, Turun yliopisto,Lääketieteellinen genetiikka:
SUOMALAISTEN GEENIT
"Kaiken kaikkiaan suomalaiset osoittautuivat geneettisesti varsin yhtenäiseksi kansaksi. Suomalaisten ja balttilaisten merkkiominaisuuksien vertailu osoitti, että suomalaisten ja virolaisten geenipohjasta noin kaksi kolmannesta on yhteistä. Vastaavasti latvialaisten ja suomalaisten yhteisten geenien osuudeksi arvioitiin 25-50%. Tuman merkkiominaisuuksien perusteella tultiin siihen tulokseen, että suomalaisten geeneistä on 25-50% balttilaista, noin neljännes siperialaista ja 25-50% germaanista alkuperää."
"Selvitettäessä suomalaisten sukujuuria on vertailupohjana käytetty eri Euroopan kansojen mitokondriaalisen perimän monimuotoisuutta. Tulosten perusteella on pääteltävissä, että suomalaisten mitokondriaalinen DNA on hyvin samanlaista kuin muiden eurooppalaisten kansojen, niin suomalais-ugrilaisten kuin indoeurooppalaisten. Mitokondriaalisen DNA:n tutkimukset tukevat siis olettamusta suomalaisten läntisestä, indoeurooppalaisesta geeniperimästä."

SUOMALAISTEN GEENIT Marja-Liisa Suontaus, ihmisgenetiikan dosentti,Turun yliopisto,Lääketieteellinen genetiikka

KOMMENTTI:
Kielitieteen termejä, indoeurooppalainen, uralilainen, jne., ei nykyisin käytetä tieteellisessä keskustelussa käsiteltäessä ihmispopulaatioiden biologista perimää. Ainoan poikkeuksen muodostaa suomalaisille tarkoitettu suomalaisten alkuperää koskevä kirjoittelu. Virheellisesti "indoeurooppalaisena" mainitulla geenikompleksilla tarkoitettaneen mm. Luigi Cavalli-Sforzan erilaisten tekijöiden levinnäisyyttä eurooppalaisten perimässä kuvaavassa kartoituksessa mainittua indoeurooppalaisten paimentolaisten, "kurgan-kulttuurin", Eurooppaan tuomaa geeniainesta. Kuten kartoistakin näkyy, se ei ole "läntinen" vaan "itäinen" ilmiö. Suomi lieneekin ainoa paikka, jossa "indoerooppalaista" geenikompleksia pidetään läntisenä. Eurooppalainen perimä nähdään useimmiten neljän keskeisen geenikompleksin ja parin muun vähemmän vaikuttavan tekijän summana, jossa kunkin kompleksin vaikutus vaihtelee alueittain, kuten kartat osoittavat. Minkään muun kansan, kuin suomalaisten, ei väitetä koostuvan kahdesta tekijästä, "itäisestä" ja "läntisestä".
Suomalaisten ja useimpien Euroopan kansojen suhteellisen läheinen verisukulaisuus on todistettu asia. Se esitetään kuitenkin meille käsitesotkuna, jossa oletetaan suomalaisten geenien vaihtuneen, koska jalot germaanigeenithän eivät voi olla meillä alkuperäisiä. Silloinhan katoaisi pankkifuusion ja kartanolaitoksen genealoginen oikeutus. Paljon yksinkertaisempaa olisi nähdä geeni-yhteys Euroopan alkuväestön perintönä, johon myöhemmät maahanmuutot ovat vaikuttaneet Cavalli-Sforzan ym. kuvaamalla tavalla, mutta pääosin vanha perintö vielä dominoi sekä suomalais-ugrilaisten että indoeurooppalaisten kansojen perimää. Tällöin ei tarvitse turvautua vaikeasti perusteltaviin geeninvaihto-hypoteeseihin tms. pelastusrenkaisiin, mutta samettiverhojen takana jakarandapöydän ääressä toistetut perityt käsitykset suomalaisten alemmasta mongolirodusta jouduttaisiin silloin hylkäämään.

KIRJOITA VIERASKIRJAAN! Guestbook by GuestWorld VOIT LUKEA VIERASKIRJAN.

EDELLISELLE
SIVULLE		 TAKAISIN
ETUSIVULLE 		SEURAAVALLE
SIVULLE