Astarten rituaali

Edellä kerrottu rekonstruktio vanhojen foinikialaisten ja kanaanilaisten rituaalista Astarten kutsumiseksi ei ehkä ole tarkin mahdollinen, mutta paljon tietoa onkin kadonnut. Kuvauksessa on kyse pienehkö-muotoisesta yksityisestä rituaalista, jonka voi toteuttaa kotonaan, kunhan sisutus on siihen sopiva. Kun kuningas Salomo sai Tyyroksen kuninkaalta Hiiramilta huomattavia summia, palkkiona yhteistyöstä mm. Akaban lahden suunnalla ja kahdestakymmenestä luovutetusta Galilean kaupungista, ja setripuuta temppelin rakentamiseksi Jersusalemiin, myös rakennusmestarit tulivat Foinikiasta. Eräät temppelin yksityiskohdat ovatkin suoraan foinikialaisista temppeleistä, -mm. pylväät Jaakim ja Booas. Jerusalemin temppelissä kerrotaan myös olleen Astarten kuva aina sen hävittämiseen asti. Raamatun maininnat Astarten palvonnasta liittyvät kuitenkin useimmiten "Aseran karsikkoihin", eli oksattomiksi karsittujen puiden muodostamiin kehiin(?), joissa juhlia ja rituaaleja vietettiin. Ahdasmieliset profeetat suhtautuivat erityisen kiivaasti siihen, että juutalaiset olivat kovin mieltyneitä näihin menoihin, joita kuvattiin "synnillisiksi". Jeremia, tuo valittajien arkkityyppi, kuvaa Juudan kansan hairahtumista: "Ja niin heidän lapsensa muistavat alttarinsa ja asera-karsikkonsa viheriäin puitten vieressä, korkeilla kukkuloilla." (Jeremia 16:17) "Kuningas Aasa erotti äitinsäkin Maakan kuningattaren arvosta, koska tämä oli pystyttänyt inhotuksen Aseralle; Aasa kukisti inhotuksen, rouhensi sen ja poltti sen Kidromin laaksossa. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet Israelista. ..." (Toinen aikakirja 15:16-17) Astartesta ja Baalista onkin tullut kristillisessa traditiossa synnin synonyymejä. Ensimmäisessä vironkielisessä Raamatussa "Astarte" oli käännetty sanalla "hiisi", "iie". Kääntäjä, Jürin seurakunnan pappi A.T.Helle, tunsi maalaispappina virolaisten kansanperinteen, ja yhdisti seurakunnalle tutun hiiden vieraaseen Astarteen. Hebreaa hallitseva Helle kiinnitti kaiketi huomiota siihen, että "Astarte/Asera" -nimeä käytetään sekä jumaluuden henkilöä että palvontapaikkaa tarkoittaen, kuten itämerensuomalaisessa perinteessä "hiittä". Astarten ja Hiiden tarkempi vertailu on vielä tekemättä. Astarte liittyy siis suomalaiseen kulttuuripiiriin ainakin kristillisyyden kautta. Neoliittisen kauden yleis-eurooppalaisen ja Välimeren maailman Jumalatar-ilmiön paikallisena formaattina Hän kuuluu samaan jatkumoon kuin vastaavat hahmot pohjoisemmassakin, kuten virolaisen Raamatun kääntäjäkin oivalsi. Linkkejä: "Maria on pakanallinen Jumalatar?" Fatiman ennustus, Katolinen teologi kiivailee Fatiman Neitsyttä vastaan Musta Madonna, sattumaa vai esoteeristä kristillisyyttä? Maria Magdalenan evankeliumi Kristityn näkemys Jumalattaresta, feminismistä, etc. Raamatun henkiolennot ja muiden uskontojen jumaluudet , "Totisesti, Hän on ylösnoussut!" -Mutta kuka? Kun ihmiskunta suistui raiteiltaan?, Ilmastonmuutoksen merkitys esihistoriallisten kulttuurien kehityksessä?

Tästä pakanallisille keskustelusivuille: